10 syytä, miksi Oscarit ovat perseitä (ja täytyy lähteä pois)

Vuoden 2021 Oscar-gaalassa äänestysprosentti oli yksi historian alhaisimmista. Koska on niin monia ongelmia ja ihmiset lakkaavat uskomasta Akatemian uskottavuuteen, onko aika tehdä jotain kaivattua muutosta Oscar-gaalassa?

Kiistoja täynnä

Poika mistä aloitamme!! Oscar-gaalassa on niin monia kiistoja, joita emme uskalla alkaa laskea. Alkaen sellaisista ongelmista kuin liian vähäinen sukupuolinäkökulma akatemiassa niin pieniin naisnäyttelijöihin ja elokuvantekijöihin, jotka voittivat palkintoja jalustalle, Oscar-gaala on saastunut erittäin pahasti. Värilliset ihmiset ilmaisivat huolensa, kun he ottivat esille #OscarsSoWhite-ongelman. Akatemia vastasi luomalla monimuotoisuusvaatimuksen. Mutta tämä ei ratkaise edes pienintäkään syrjintää koskevia ongelmia. Itse asiassa se korostaa ongelmia vieläkin enemmän, Oscar-gaala on ja on aina ollut valkoisen miehen klubi. Se ei varmaan koskaan muutu.

Kansainväliselle palkinnolle se tuskin on niin sanotusti 'kansainvälinen'.

Oscar-gaala palkitsee parhaan elokuvan mille tahansa elokuvalle, joka hämmästyttää meidät tarpeeksi seisomaan ja taputtamaan. Kielestä ja elokuvan alkuperästä riippumatta mikä tahansa elokuva on oikeutettu parhaan kuvan palkinnon saajaksi. Mutta se tapahtui vasta Parasite voitti palkinnon viime vuonna. Oscar-gaala edustaa maailmanlaajuista elokuvantekoa. Miksi heillä on siis kaksi eri kategoriaa parhaasta elokuvasta (Made in USA ja Englanti) ja parhaasta kansainvälisestä pitkästä elokuvasta? Eikö se tarkoita, että erottelemme elokuvia väärin kielen ja alkuperän perusteella? Toinen kierros oli paljon parempi elokuva kuin Nomadland. Se oli epäreilua ja sopimatonta, että jälkimmäistä ei edes harkittu parhaan elokuvan saajaksi.

Elokuvia valitaan nykyään pelkästään aiheen perusteella

Elokuvia ei enää tehdä kokeellisen elokuvan tekemiseen. Niitä ei ole tehty fiktiota varten. Ideat ja unelmat on huuhdeltu vessasta alas. Nyt elokuvat perustuvat aiheeseen. Ihmiset katsovat elokuvia tähtien ja sen viestien vuoksi. Imitation Game oli valtava menestys. Mutta ihmiset kerääntyivät teattereihin katsomaan Benedict Cumberbatchia, ei Alan Turingia. Tanskalainen tyttö käytti transsukupuolisten ikonien Lilli Elbeä markkinointityökaluna. Steve Jobs käytti kirjaimellisesti Steve Jobsin nimeä ja mainetta mainostaakseen itseään. Elokuvat käyttävät nyt vakiintuneita tarinoita yleisön houkuttelemiseen. Oscar-gaala ei enää rohkaise ohjaajia keksimään jotain ainutlaatuista.

Lue myös: Oscarit: 16 kiusallista hetkeä vuoden 2021 palkintogaalassa

Ohjaajat räätälöivät elokuvia, jotka on suunniteltu voittamaan palkintoja

Nyt päästään Oscar-Bait-kysymykseen. Sanomme tässä jotain hyvin, hyvin kiistanalaista. Oscar-gaala suosii yleensä näyttelijöitä, jotka esittävät vammaisia, lihavia, rumia, homoja tai fyysisesti erilaisia ​​hahmoja. Otetaan esimerkki Eddie Redmaynesta. Epäilemättä hän on upea näyttelijä. Mutta useimmat hänen suurimmista teoksistaan ​​ovat olleet kaupallisia epäonnistumisia. Kaiken teoriassa hän näytteli Stephen Hawkingia. Danish Girlissä hän näytteli Lilli Elbeä. Se yksin kertoo paljon Hollywoodissa vallitsevasta ennakkoluulosta. Elokuvantekijät tekevät nykyään elokuvia, jotka on suunniteltu voittamaan palkintoja. He eivät ole täällä miellyttääkseen massoja ja saada heidät ajattelemaan, mikä on pohjimmiltaan elokuvan koko hulluus. Oscar-gaalalla levitetään käytäntöä vaikuttaa ohjaajiin voittamaan palkintoja vain helvetistä.

Kirjaimellisesti kukaan ei enää välitä elämäkerroista (joten lopeta niiden tekeminen!!)

Vuonna 2016 ja sitä seuraavina vuosina monet elämäkuvat ovat saaneet jonkin verran merkitystä Oscar-ehdokkuuden joukossa. Pelkästään vuonna 2016 neljä viidestä Oscar-ehdokkuudesta tehdystä elokuvasta perustui tosielämän ihmisiin. Akatemia ei lakkaa hämmästyttämästä meitä. Se jatkaa elokuvien tekemistä ihmisistä, joiden tarinat ovat hirveän julkisesti tunnettuja ja laajalti tunnettuja. Tiedämme Steve Jobsista. Melkoinen määrä ihmisiä tiesi jo kuka Lilli Elbe oli. Vuonna 2021 monet elämäkertaelokuvat ja faktoihin perustuvat draamat nousivat jalustalle. Judas ja musta messias, Mank ja One Night In Miami kertovat tarinoita, joita maailma jo tuntee. Tuo meille jotain tietämää ääneen itkemisestä!!

Akatemian kriteerit voittajan valintaan ovat äärimmäisen kryptiset ja epämääräiset

Akatemiassa on noin 7000 jäsentä. He perustavat äänensä enemmistön perusteella. 7000 jäsentä on jaettu 17 haaratoimistoon. Ja tietystä ehdokkuudesta missä tahansa kategoriassa vain tietty haarakonttori sai äänestää. Joten kaikki 17 haaraa eivät voineet äänestää vaikkapa parasta animaatioelokuvaa. Mutta tässä on saalis. Akatemia väittää, että sen äänet ovat täysin puolueettomia, eivätkä ulkopuoliset tekijät vaikuta niihin. Ja heidän esittämänsä matematiikka on erittäin monimutkaista, ja se muuttuu luokasta toiseen. Akatemia esittelee läpinäkyvyyden nimissä kohtuuttoman monimutkaisia ​​algoritmeja kategoriakohtaiseen valintaan.

Jos elokuva on Blockbuster, se ei voi voittaa parasta kuvaa jostain oudosta syystä

Oscar-gaala ja Academy suosivat elokuvia, joita he pitävät 'taiteellisina'. Heidän käsityksensä taiteesta on visuaalisesti houkuttelevaa, henkisesti mukaansatempaavaa ja tuoretta. Mutta tässä on saalis – Oscarit suosivat harvoin elokuvia, jotka on tehty hittifilmeiksi. Harvemmin näet Mad Max: Fury Roadin tai The Dark Knightin kaltaisen elokuvan olevan ehdolla parhaan elokuvan kategoriassa. molemmat elokuvat ovat fanien rakastamia kaikkialla maailmassa, ja ne olivat eniten arvosteltuja elokuvia vastaavina julkaisuvuosinaan.

Miksi Akatemian pitäisi valita paras elokuva, vaikka yleisöllä ei ole siihen sanaa?

Demokratiassa kaikki saavat äänestää. Oscareissa se on vain illuusio demokratiasta. Voit lähettää niin monta ehdokasta kuin haluat, mutta Akatemia saa valita, kuka voittaa ja kuka häviää. Kuten sanoimme, Akatemiassa on 7000 jäsentä. Onko elokuvat tehty vain heidän silmiinsä? Elokuvia tehdään massoille, tavallisille ihmisille, USA. Meillä pitäisi olla viimeinen sana päätöksenteossa. Miksi elokuvan katsoja ei saa äänestää? Miksi olemme syrjässä koko ajan ja pakotettuja katsomaan asioiden kehittymistä kaukaa suljettujen ovien takana.

Saatat pitää myös: Julkkikset ensimmäisissä vs. Viimeisimmät Oscarit

Valtavat pääsyn esteet

Vielä vähän aikaa sitten ohjaajat, kuten James Cameron ja Ridley Scott, olivat yksin käynnistäneet onnistuneen kampanjan suoratoistopalveluita vastaan. He saivat Akatemian uskomaan, että Netflix Originals ja Amazon Originals eivät kelpaa parhaan kuvan kategoriaan. Ja hassuinta on – Akatemia uskoi niihin. Pitkän aikaa Netflixin oli itse asiassa julkaistava samanaikaisesti monia ylistettyjä elokuviaan teattereissa, jotta ne voisivat saada parhaan elokuvan. Tämä on vain yksi monista esimerkeistä näkymättömistä, mutta voimakkaista pääsyn esteistä, jotka suojaavat elokuva-alan arvostetuinta palkintoa.

Se on levittänyt elitististä kulttuuria aivan liian kauan

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, Akatemia on tehnyt kaikkensa tehdäkseen itsensä tunnetuksi elämää suurempina hahmona. Akatemian jäseniä kohdellaan kuin kuninkaallisia. Otetaan esimerkkinä Kirsten Dunst. Sillä hetkellä, kun hänestä tuli jäsen, uutissivustot ja verkkolehdet alkoivat ylittää hänen näkemyksensä artikkeli toisensa jälkeen. Miksi meidän pitäisi välittää siitä, mitä yksi nainen ajattelee, kun on kyse toimialasta, jonka arvo on yli 136 miljardia dollaria? Miksi Akatemia on säilyttänyt uskomuksen, että he kuuluvat johonkin eliittiklubiin, johon vain harvat valitut pääsevät? ja kaiken lisäksi, miksi he saavat jakaa palkinnon koko maailman puolesta? Academy ja Oscarit ovat luonteeltaan erittäin klassistisia. Se on ollut samanlaista melkein vuosisadan ajan.